Incap Oyj Lehdistötiedote  24.3.2021 kello 14.15

Suomessa Helsingissä päämajaansa pitävä Incap Oyj on tuottanut piirilevyt stereokameroihin, joita käytetään kuulennolla NASAn Artemis-kuuohjelmassa. Kamerat on kehittänyt virolainen yritys Crystalspace. 

Incapin elektroniikalla varustetut kamerat toimivat stereoparina valvoen Kuusta regoliittinäytteitä keräävän robottikäden toimintaa. ”Tämä oli tiimimme kannalta erittäin jännittävä projekti. Koko tiimiä innostaa tieto siitä, että Incapin tuottamaa elektroniikkaa tulee kerran olemaan Kuussa. Meille on kunnia olla mukana näin historiallisesti merkittävässä projektissa”, Incap Oyj:n toimitusjohtaja Otto Pukk totesi. 

Incap tuotti kolme erilaista piirilevyä kameroihin. ”Vaikka kyse oli hyvin pienestä tilauksesta, projekti oli silti meille erittäin tärkeä. Meille on ollut kunnia saada käyttää osaamistamme tähän hankkeeseen”, Pukk kertoi. ”Incap on tuottanut ennenkin elektroniikkaa avaruusteknologiaa varten, mutta tämä on ensimmäinen projekti, jossa Incapin elektroniikkaa on menossa Kuuhun”, Pukk selitti. 

”Tuotimme elektroniikan Crystalspacen teknisen spesifikaation pohjalta, mutta tuotantoprosessi ei kuitenkaan poikennut paljoakaan yhtiön tavanomaisesta prosessista. Tuotamme kaiken korkeimpien laatuvaatimusten mukaisesti. Valmistamme elektroniikkaa myös esimerkiksi lääkinnällisiin laitteisiin, joiden tulee täyttää huomattavan korkeat laatuvaatimukset ja erityisvaatimukset dokumentaation suhteen. Niinpä prosessi itsessään edusti meille melko normaalitasoa”, Pukk selitti. 

Kuulentoa varten valmistettujen kameroiden tulee kestää äärimmäisiä olosuhteita. Kamerat altistuvat laukaisun ja koko lennon aikana ääriolosuhteille ja lämpötiloille, jotka voivat Kuussa  vaihdella -173 ja +100 celsiusasteen välillä. ”Kamerat testattiin perusteellisesti, jotta voitiin olla varmoja, että ne kestävät tällaisia olosuhteita”, Pukk kertoi. 

Kameroiden kehittäjinä toimivat virolaiset yritykset Crystalspace ja Krakul sekä Tarton observatorio. ”Meillä oli tiukka aikataulu, ja tarvitsimme luotettavat kumppanit, jotta voimme pysyä siinä. Incap oli meille luonteva valinta, koska olimme onnistuneesti toteuttaneet yhtiön kanssa useita projekteja aiemminkin”, kommentoi Viron johtavan IoT-järjestelmien ja autonomisten järjestelmien kehittäjäyhtiön Krakulin toimitusjohtaja Jaan Hendrik Murumets. 

Crystalspace vastasi järjestelmäintegraatiosta sekä kameran suunnittelutyöstä ja optiikasta yhteistyössä Tarton observatorion kanssa. Krakul suunnitteli stereokameroiden elektroniikan ja sulautetun ohjelmiston, ja Incap Electronics Estonia tuotti elektroniikan. 

Crystalspacen kamerat tulevat olemaan osa Maxarin Technologiesin robottikättä, jota kutsutaan nimellä SAMPLR. Nimi on lyhennetty sanoista Sample Acquisition, Morphology Filtering and Probing of Lunar Regolith (näytteiden hankinta, morfologinen suodatus ja Kuun regoliitin tutkiminen). Maxarin SAMPLR on ensimmäinen Yhdysvaltain lähettämä Kuussa käytettävä robottikäsi sen jälkeen, kun Surveyor-ohjelma päättyi yli 50 vuotta sitten. SAMPLR on yksi kahdestatoista NASAn ulkopuolisten tahojen kehittämästä hyötykuormayksiköstä, jotka NASA valitsi Artemis-kuuohjelmaansa. Ohjelman tavoitteena on lähettää ensimmäinen nainen ja seuraava mies kuuhun vuoteen 2024 mennessä, ja ohjelman tuloksia käytetään valmistautumisessa miehitettyyn Mars-lentoon. 

Kuvat: https://photos.app.goo.gl/6RqEsKamE2B2HzZu5 

INCAP OYJ

Lisätietoja:
Otto Pukk, toimitusjohtaja, Incap Oyj, puh. +372 508 0798

INCAP LYHYESTI
Incap Oyj on globaali elektroniikan sopimusvalmistaja, joka tarjoaa valmistuspalveluita keskitetysti. Luotettuna kumppanina Incap on asiakkaidensa tukena koko valmistusarvoketjun läpi – oli kyse sitten suurista monikansallisista yhtiöistä, keskisuurista yrityksistä tai pienistä startupeista. Incap tarjoaa uusinta teknologiaa vahvan yrittäjähenkisen ilmapiirin ja erittäin osaavan henkilöstönsä voimin. Yhtiöllä on toimintaa Suomessa, Virossa, Intiassa, Slovakiassa, Isossa-Britanniassa ja Kiinassa ja sen palveluksessa on noin 1 300 työntekijää. Incapin osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta 1997 lähtien.

CRYSTALSPACE LYHYESTI
Crystalspacen perusti kaksi Tarton yliopiston ESTCube-1 CubeSat -ohjelman keskeistä kehittäjää. Crystalspace on erikoistunut nanosatelliittien osien nopeaan suunnitteluun ja tuotantoon. Crystalspacen taustavoimat ovat olleet mukana kehittämässä hyötykuormia useille satelliiteille, kuten ESTCube-1, Aalto-1 ja ESEO. CrystalSpace oli osa Euroopan avaruusjärjestö ESAn hautomo-ohjelmaa (ESA BIC Estonia) vuosina 2017–2019. https://crystalspace.eu/ 

KRAKUL LYHYESTI
Krakul on Viron johtava IoT-järjestelmiä ja autonomisia järjestelmiä kehittävä yhtiö, joka tarjoaa ideointia, tuotteistamista ja valmistusta. Krakulin perusajatuksena on ihmiskeskeisempään näkökulmaan pohjautuva tuotekehitys. Se toimii pitkäjänteisenä ja monipuolisena suunnittelukumppanina ja tekee yhteistyötä niin suuryritysten, pk-yritysten kuin startup-yritystenkin kanssa. Yritys on toteuttanut yli sata projektia eri puolilla maailmaa, mm. Baltiassa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Meksikossa, Vietnamissa, Espanjassa ja monissa muissa maissa.

MAXAR LYHYESTI
Maxar on luotettu kumppani ja innovaattori Earth Intelligence -tiedon ja avaruusinfrastruktuurin saralla. Tuotamme julkishallinnon ja yrityselämän asiakkaille mullistavaa lisäarvoa auttamalla niitä seuraamaan ja ymmärtämään muuttuvaa maapalloamme ja navigoimaan sillä sekä tarjoamalla maailmanlaajuisia viestintäverkkoja ja tutkimalla ja edistämällä avaruuden hyödyntämistä. Ainutlaatuisessa lähestymistavassamme yhdistyvät vuosikymmenien vahva näkemys sekä tukeva perusta kaupallisella ja puolustussektorilla. Näistä lähtökohdista tarjoamme ratkaisuja ja syvällistä asiantuntemusta ylivertaisen nopeasti, laajamittaisesti ja kustannustehokkaasti. Maxarin 4 000 työntekijää 20 toimipisteessä eri puolilla maailmaa ovat innostuneita hyödyntämään avaruuden tarjoamia mahdollisuuksia, jotta voisimme auttaa asiakkaitamme tekemään maailmasta paremman. Maxarin osake on listattu New Yorkin ja Toronton pörsseissä tunnuksella MAXR. Lisätietoja saat vierailemalla osoitteessa www.maxar.com.